Mitä force majeure ehto tarkoittaa, ja voidaanko se ottaa voimaan rakennusalalla?

Ensin tuli koronapandemia, sen jälkeen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttama epävakaa maailmanpoliittinen tilanne pakotteineen. Maailman epänormaalilla tilanteella on luonnollisesti ollut vaikutusta myös Suomen elinkeinoelämään, sekä useimpiin yrityksiin tavalla tai toisella.

Esimerkiksi rakennusalalla on yleisesti törmätty kysymykseen siitä, voitaisiinko tämänhetkisessä maailmanpoliittisessa, pakotteiden maustamassa tilanteessa ottaa tapauskohtaisesti käyttöön urakkasopimusten force majeure -ehdot. Vaikka elämmekin aikoja, jotka ovat vaikeasti ennustettavissa, on syytä huomioida, että force majeure -ehtojen täytäntöönpanolle on oltava painavat ja perustellut syyt eikä esimerkiksi pelkkä pakotteiden tai saatavuuspulan aiheuttama hintojen nousu ole syy ehdon käyttöönotolle.

 

Mitä force majeure-ehto tarkoittaa?

Force majeurella tarkoitetaan ylivoimaista estettä, joka voi vapauttaa toisen sopimusosapuolen vastuusta sopimuksen esteen ajaksi ilman uudelleenneuvotteluvelvoitetta. On syytä kuitenkin muistaa, että sopimuksen lähtökohtana on aina sopimuksen sitovuus. Muutos olosuhteissa ei pääsäännön mukaan oikeuta sopimuksesta irtautumiseen tai sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämiseen. Ainoastaan silloin, kun kyseessä on perustellusti ylivoimainen este, ei sopimusta tarvitse täyttää.

Näin ollen force majeure -ehdon käyttämisen osalta rima on pääasiassa hyvin korkealla, ja lähtökohtana on, että ylivoimaisetkin esteet pitäisi ainakin yrittää voittaa. Lisääntynyt suoritusvaikeus, kohonnut kustannustaso, markkinahintojen lasku tai hankintakustannusten odottamaton nousu eivät yksinään täytä ylivoimaisen esteen vaatimusta. Niinpä pelkästään ehdon olemassaolo ei oikeuta sopimusvelvoitteista vapautumiseen, vaan esteen vaikutuksen sopimukseen on oltava suora ja välitön.

Yleisesti voidaan todeta, että useimmissa sopimuksissa on force majeure -lauseke. Lausekkeen sanamuotoon ja siihen, mitä lausekkeella on oikeastaan sovittu tai onko sen käyttöönottoon liittyviä tilanteita yksilöity sopimuksessa tarkemmin, on syytä kiinnittää huomiota. Sopijaosapuolilla on sopimusta tehdessään sopimusvapaus ja sovittuja ehtoja tulee noudattaa. Sopimuksessa on voitu esimerkiksi sopia osapuolten korvausvelvollisuudesta ylivoimaisen esteen sattuessa. Tavallisesti ylivoimaisen esteen kohdannut osapuoli ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoja, mutta sopimusehdoissa voidaan myös sopia toisin. Tavaton ei ole esimerkiksi sopimusehto, jossa toisella osapuolella on oikeus irtisanoa sopimus tilanteessa, jossa ylivoimainen este jatkuu riittävän kauan, esimerkiksi yli puoli vuotta.

On syytä tiedostaa, että sopimusehtojen täyttämättä jättäminen ja sopimusvelvoitteesta irtautuminen pelkästään sillä perusteella, että on vedonnut force majeure -tilanteeseen, saattaa aiheuttaa sopimusrikkomustilanteen siitä aiheutuvine sanktioineen. Ylivoimaiseen esteeseen vetoavalla sopimusosapuolella on nimittäin näyttötaakka siitä, miten tilanne (esimerkiksi pandemia tai Venäjän hyökkäyksestä johtuvat pakotteet) vaikeuttaa tai estää kokonaan sopimuksen mukaisen suoritusvelvoitteen toteutumisen. Vastaavasti, mikäli oma sopimuskumppani tekee ilmoituksen ylivoimaisesta esteestä, ei sitä ole syytä hyväksyä turhan kevein perustein.

 

Miten hardship-ehdo eroaa force majeure-ehdosta?

Edellä mainitun force majeure -ehdon lisäksi sopimuksissa käytetään jonkin verran hardship-ehtoa, eli uudelleenneuvotteluvelvoitetta. Siinä sopimuksen taustalla olevaa taloudellista tasapainoa arvioidaan uudelleen, ja osapuolten on kyseisen tasapainon merkittävän muuttumisen myötä mahdollista aloittaa neuvottelut sopimuksen kohtalosta tilanteessa, jossa sopimuksen velvoitteiden suorittaminen käy muuttuneiden olosuhteiden johdosta jollekin sopimusosapuolelle kohtuuttomaksi.

Tällaisessa tapauksessa osapuolet voivat siis hardship-ehdon turvin neuvotella uusista sopimusehdoista kyseisessä tilanteessa ja näin ollen uusin sopimusehdoin pyrkiä takaamaan sopimusehtojen täyttymisen. Hardship-ehdon käyttöä sopimuksissa voidaan pitää osana yrityksen riskienhallintaa, sillä se tuo turvaa muuttuvia olosuhteita vastaan. On hyvä huomioida, että mikäli sopimuksessa ei ole yksiselitteistä uudelleenneuvotteluvelvoitteen luovaa hardship-ehtoa, lähtökohtaisesti tuomioistuimet tai kansallinen oikeus eivät mahdollista sopimusehtojen sovittelua, vaan suhtautuvat siihen melko vastahakoisesti.

Hardship-ehto, eli uudelleenneuvotteluvelvoite tarkoittaa sitä, että sopimuksen taustalla olevaa taloudellista tasapainoa arvioidaan uudelleen, ja osapuolten on mahdollisuus aloittaa neuvottelut sopimuksen kohtalosta.

Force majeurella tarkoitetaan ylivoimaista estettä, joka voi vapauttaa toisen sopimusosapuolen vastuusta sopimuksen esteen ajaksi ilman uudelleenneuvotteluvelvoitetta.

 

Voitaisiinko rakennusalalla vedota force majeure- tai hardship-ehtoon?

Rakennusalan yritysten osalta Venäjän hyökkäys sekä sen aiheuttamat pakotteet saattavat vaikuttaa esimerkiksi työvoiman tai rakennusmateriaalien saatavuuteen ja näin ollen hintojen nousuun tai aikataulujen viivästymiseen. Alan urakkasopimuksissa on yleisesti force majeure -ehto, vaikkakin siihen vedotaan ja sitä käytetään alalla hyvin harvoin. Rakennusalan yleisissä sopimusehdoissa (YSE 1998) ylivoimainen este on huomioitu urakka-ajan pidentämiseen oikeuttavana perusteena, lisäkustannusten osittaisena korvausperusteena sekä sopimuksen purkamisperusteena.

On hyvä kuitenkin muistaa, että ylivoimaiseen esteeseen vetoavalla sopimusosapuolella jo aiemmin mainittu näyttötaakka siitä, kuinka vallitseva tilanne (esimerkiksi pandemia tai pakotteet) vaikeuttaa urakkasopimuksen mukaisen suorituksen toteutumista. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan aiheuttaman sotatilan aikaansaamia pakotteita ja niistä aiheutuvia saatavuus- tai hinnannousuongelmia ei voida pitää suorina ja välittöminä vaikutuksina urakkasopimuksen toteutumiseen. Asia olisi eri tilanteessa, jossa ainoa tiettyjä komponentteja valmistava tehdas sijaitsisi Ukrainassa sota-alueella. Tällöin saatavuusongelmaa voitaisiin pitää force majeure -ehdon täytäntöönpanon kannalta sopivana, sillä voitaisiin katsoa, että sodan vaikutukset olisivat tapauksessa suorat, eikä kyseisiä komponentteja olisi mahdollista hankkia toisaalta.

Rakennusalan yleisiin sopimusehtoihin ei sisälly lainkaan uudelleenneuvotteluvelvoitteen luovaa hardship-ehtoa, eikä sitä alan sopimuksissa yleisesti käytetä. Toisaalta alalla on tullut vastaan myös sopimuksia, joissa osapuolet ovat urakkasopimusta tehdessään määritelleet ylivoimaisen esteen tilanteet yleisistä ehdoista poikkeavalla tavalla tai kyseessä on ollut sopimussuhde, jossa yleiset sopimusehdot eivät ole tulleet lainkaan sovellettaviksi. Lisäksi eteen on tullut tilanne, jossa suomalaisen ja venäläisen yrityksen välillä olevan sopimuksen osalta suomalainen osapuoli on vedonnut force majeure -ehtoon perustellen sitä Ukrainassa meneillään olevalla sodalla. Venäläisen sopimusosapuolen mukaan perustetta ei kuitenkaan ole ollut syytä hyväksyä, sillä kyseessä ei heidän näkemyksensä mukaan ole ollut sotatilanne, vaan ainoastaan sotilaallinen harjoitus.

Force majeure-ehtoon voitaisiin vedota vain, jos ainoa tiettyjä komponentteja valmistava tehdas sijaitsisi Ukrainassa sota-alueella. Silloin voitaisiin katsoa, että sodan vaikutukset olisivat tapauksessa suorat, eikä kyseisiä komponentteja olisi mahdollista hankkia toisaalta.

 

Mahdollisiin muuttuviin olosuhteisiin kannattaa varautua jo sopimusta tehtäessä.

Sopimussuhteen aikana mahdollisesti muuttuviin olosuhteisiin on mahdollisuuksien mukaan hyvä varautua sopimusehdoin jo sopimusta tehtäessä. Pakotteet ja sanktiot olisi hyvä ottaa huomioon, vaikka ne eivät sellaisenaan olekaan force majeure -ehdon käyttöönottoon oikeuttavia perusteita. Lisäksi on suositeltavaa kirjata selkeästi ylös menettelytavat siitä, miten niiden mahdollisesti urakkaan vaikuttavat vaikeudet käsitellään esimerkiksi kustannusten jakautumisen tai aikataulujen osalta. Vaikka esimerkiksi hintojen nousu ja sen vaikutukset eivät ole force majeure -ehdon käyttöönottoon riittävä peruste, on se hyvä huomioida ja kirjata sopimusvaiheessa muun muassa rahoituksen, toimitusketjujen sekä komponenttisaatavuuden osalta. Lisäksi on hyvä huomioida se, ettei esimerkiksi pakotteiden voimassaolosta ja vaikutusten laajuudesta pidemmällä aikavälillä ole varmuutta, ja näin ollen hintojen nousu saattaa jatkua vielä pitkäänkin.

Erityisesti kesken urakan ilmenevien, poikkeavasta tilanteesta tai alati muuttuvista olosuhteista johtuvien erimielisyystilanteiden osalta kirjallinen dokumentaatio ja sopimusehtojen selkeys korostuu. Ehtojen selkeyteen onkin syytä kiinnittää huomiota, sillä vaikka sopimusehto olisi kirjattu, siitä saattaa syntyä tulkintaerimielisyyksiä.

 

Haluatko apua sopimusten juridisissa kiemuroissa? Ota rohkeasti yhteyttä, ja hoidetaan asiaa yhdessä!

Ota yhteyttä