Missä yrityskauppoja tehdään vilkkaimmin?

Uusimaa kärjessä kaikilla mittareilla

Uudellamaalla yrityskauppoja solmitaan erityisen vilkkaasti: Vuosina 2020-2025 solmittiin 1116 yrityskauppaa. Uusimaa erottuu muista maakunnista selkeästi, mikä selittyy suurella yrityskannalla (yli 180 000 toimipaikkaa,Tilastokeskus: Yritysten toimipaikat toimialoittain ja maakunnittain 19.12.2025) ja aktiivisella ostajakunnalla. Uudenmaan kärkisija ei koske vain määriä, vaan myös aktiivisuutta (6,04 yrityskauppaa per 1000 yritystä vuosina 2020-2025). Uudellamaalla on siis poikkeuksellisen paljon yrityksiä, mutta myös aktiivisia ostajia, joten omistajanvaihdoksia tapahtuu siellä erityisen usein.

Tampere, Turku ja Oulu listan kärkisijoilla

Uudenmaan ulkopuolelta nousee seuraava suurten kaupunkien kolmikko: Varsinais-Suomessa solmittiin samalla aikavälillä 240 yrityskauppaa (4,40 / 1000 yritystä), Pirkanmaalla 212 (3,89) ja Pohjois-Pohjanmaalla 194 (4,78). Näitä kolmea aluetta yhdistää kaksi tekijää, nimittäin laaja yrityskanta sekä aktiivinen omistajanvaihdosten dynamiikka. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaa korostuu aktiivisuudellaan, joka on lähellä Suomen kärkitasoa. Yrityskauppamarkkina ei siis ole missään nimessä pääkaupunkiseudun varassa, vaan myös muut kasvukeskukset näyttelevät merkittävää roolia.

Suhteellinen tarkastelu nostaa esiin myös yllättäjät. Kun tarkastellaan nimenomaan suhteellista aktiivisuutta, yrityskauppamarkkinasta paljastuu uusia puolia. Malliesimerkki tästä on Kainuu, jossa kauppoja solmittiin vain 37, mutta Kainuun suhdeluku on 4,98 kauppaa per 1000 yritystä. Suhteellisessa vertailussa Kainuu on koko maan toiseksi aktiivisin alue. Sama ilmiö on havaittavissa myös esimerkiksi Keski-Suomessa (3,86) ja Keski-Pohjanmaalla (3,82). Yrityskauppojen absoluuttisissa määrissä nämä maakunnat eivät ole lähellä kärkisijoja, mutta yritysten kokonaismäärään nähden omistajanvaihdoksia tapahtuu varsin paljon.

Yrityskauppamarkkinan aktiivisuudessa suuria alueellisia eroja

Kaikkialla aktiivisuus ei ole yhtä suurta suhteellisen tarkastelun valossa, kuten esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla (2,50) tai Ahvenanmaalla (1,88). Myös listan häntäpään tarkastelu muistuttaa siitä, että suurempi kauppojen määrä ei automaattisesti tarkoita vilkasta yrityskauppamarkkinaa suhteessa yrityskantaan, eikä pienempi kauppamäärä niin ikään tarkoita passiivista markkinaa.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Ostajan kannattaa suunnata katseensa useammalle kuin yhdelle alueelle. Kilpailutilanne on usein varsin erilainen eri alueilla, ja suhteellinen aktiivisuus kertoo selvästi, missä yrityskauppamarkkinat ovat vilkkaimmillaan. Myyjälle puolestaan tulee hyvänä uutisena se, että ostajakunta ei ole pelkästään paikallinen. Yrityksen sijainti vaikuttaa niin hyvässä kuin pahassa, mutta ei koskaan määrää lopputulosta ennalta. Yhdellä alueella vahvaksi kasvanut toimija voi haluta laajentaa toimintaansa maantieteellisesti, jolloin ostajan katse suuntautuu kauemmas kotikulmilta.

Kartta kertoo paljon, mutta ei vielä riittävästi

Maakuntatason vertailu antaa hyvän yleiskuvan siitä, missä yrityskauppoja solmitaan ja missä toiminta on aktiivisinta. Tilastosta ei kuitenkaan vielä saada selville, mitkä yritykset ovat vaihtaneet omistajaa, ketkä ovat ostaneet ja millä toimialoilla kaupankäynti on aktiivisinta. Siinä missä kartta näyttää rakenteen, Rotion yrityskauppadata näyttää markkinan todelliset toimijat. Rotion yrityskauppadatan avulla voidaan:

• Tunnistaa aktiiviset ostajat eri alueilla
• Nähdä mitä yrityksiä on ostettu kussakin maakunnassa
• Analysoida alueellistaa yrityskauppadynamiikkaa toimialatasolla

Näin päätöksiä ei tarvitse tehdä pelkän kartan perusteella, vaan päätöksien tukena on paljon laadukkaampaa dataa tarjoava konkreettinen työkalu.

Yrityskauppadataa ei kannata tarkastella yhdestä kulmasta

Kun yrityskauppoja tarkastellaan sekä kappalemäärinä että suhteessa yrityskantaan, saadaan muodostettua paljon tarkempi kuva yrityskauppatilanteesta. Suuret maakunnat ja kasvukeskukset korostuvat edelleen, mutta esille nousee myös pienempiä alueita, joilla omistajanvaihdoksia tapahtuu yllättävän aktiivisesti. Pelkän kauppavolyymin kautta yrityskauppamarkkinaa ei siis kannata tarkastella. Parhaat mahdollisuudet löytyvät usein silloin, kun näkymä laajenee omien oletuksien ulkopuolelle ja päätökset tehdään dataan perustuen. Maakuntatasoisella tarkastelulla selviää, missä yrityskauppoja tehdään ja missä aktiivisuus on korkeaa, mutta todellinen etu syntyy kun markkinaa tarkastellaan syvemmin yritystasolla.

Seuraavaksi syvennymme tarkastelemaan yrityskauppamarkkinan toimijoita ja sitä, ketkä suomalaisia yrityksiä ostavat.

Lue myös sarjan edellinen artikkeli täältä.